Julkisivumoduuli
Ulkoyksikkö sijoitetaan suojattuun elementtiin eikä asunnon parvekkeelle.
Termix-järjestelmän tekniset tiedot
Tekninen ratkaisu tarkentuu aina rakennuksen mukaan.
Tälle sivulle on koottu Termix-järjestelmän tekninen periaate, moduulin tyypilliset mitat, esitysaineistossa kuvatut lämpöpumppumallit ja suunnittelussa varmistettavat asiat.
Termix-ulkomoduuli – kohdekohtainen varusteluJärjestelmän periaate
Asuntokohtainen lämpöpumppu tuodaan julkisivuun hallitusti.
Ulkoyksikkö, tekniset reitit ja huoltoon tarvittava rakenne kootaan rakennukseen sovitettavaan pystymoduuliin. Asunnon sisäyksikköä ohjataan huoneistokohtaisesti.
Sisäyksikkö
Asunto saa oman, itsenäisesti säädettävän viilennyksen ja valitusta ratkaisusta riippuen lämmityshyödyn.
Tekniset reitit
Putkitukset, kaapeloinnit, läpiviennit ja kondenssivesi suunnitellaan osaksi kokonaisuutta.
Huollettava rakenne
Moduulin rakenne, saavutettavuus ja vastuut määritetään kohdekohtaisessa suunnittelussa.
Termix-ulkomoduuli
Kerroskorkuinen, kapea ja julkisivuun integroitava.
Moduulin väri ja etupinnan ilme voidaan sovittaa rakennukseen. Lopulliset mitat, kiinnitys ja sijoittelu vahvistetaan julkisivu- ja rakennesuunnittelussa.
Alla olevat mitat ovat tyypillisiä suunnittelun lähtöarvoja, eivät jokaisen kohteen lopullisia valmistusmittoja.
Korkeusn. 280 cmtyypillinen kerroskorkeus
Leveysn. 55 cmkohteen mukaan tarkentuva
Syvyysn. 35 cmjulkisivusta ulospäin
AsennusJulkisivulinjaankiinnitys rakennesuunnitelman mukaan
Lämpöpumppujen pääarvot
Kaksi kokoluokkaa erilaisiin huoneistoihin
Arvot perustuvat Termixin 27.5.2026 päivättyyn yleisesitykseen. Lopullinen laitemalli ja sen ajantasainen tekninen dokumentaatio vahvistetaan kohdesuunnittelussa ja tarjousvaiheessa.
| Tekninen arvo | 2,7 kW malli | 3,2 kW malli |
|---|---|---|
| Lämmitysteho, min–max | 0,9–3,8 kW | 0,9–4,7 kW |
| Jäähdytysteho, min–max | 0,8–3,8 kW | 0,9–4,3 kW |
| SCOP / SEER | 4,5 / 8,4 | 4,1 / 7,1 |
| Sisäyksikön ääni | 22–39 dB(A) | 25–43 dB(A) |
| Ulkoyksikön ääni | 61 / 62 dB(A) | 61 / 62 dB(A) |
| Toiminta-alue, lämmitys / jäähdytys | −30…30 °C / −15…50 °C | −30…30 °C / −15…50 °C |
| Kylmäaine | R32 | R32 |
| Sähköliitäntä | 230 V / 1 / 50 | 230 V / 1 / 50 |
Ääni ei ole yksi vakioarvo
Sisäyksikön ääni vaihtelee 22–43 dB(A):n välillä sen mukaan, kuinka paljon viilennystä tai lämmitystä tarvitaan ja millä nopeudella puhallin käy.
Suoritusarvot ovat laitekohtaisia
Teho- ja hyötysuhdearvot eivät yksin ratkaise kohteen soveltuvuutta. Mitoituksessa huomioidaan huoneiston lämpökuorma, sijainti ja rakennuksen kokonaisuus.
Mitä luvut tarkoittavat arjessa?
Ääni ja sähkönkulutus muuttuvat tarpeen mukaan.
Kun laite on päällä jatkuvasti, se ei käy jatkuvasti täydellä teholla. Käynnistyksen ja suuren lämpötilaeron aikana puhallus ja kompressori kuuluvat selvemmin. Kun tavoitelämpötila on saavutettu, invertteriohjaus pienentää tehoa ja laite ylläpitää olosuhdetta rauhallisemmin.
22–25dB(A)
Erittäin hiljainen käyttö
Hiljaisempi kuin noin 30 dB:n kuiskaus. Ääni vastaa hyvin hiljaista huonetta ja kuuluu tavallisesti lähinnä vaimeana ilmavirtana.
39–43dB(A)
Selvästi kuuluva taustaääni
Samaa suuruusluokkaa kuin jääkaapin tasainen hurina tai rauhallisen olohuoneen taustaääni. Tätä tasoa esiintyy suuremmalla puhalluksella.
61–62dB(A)
Ulkoyksikkö laitteen läheisyydessä
Lukuarvo on samaa suuruusluokkaa kuin normaali keskustelu. Se ei tarkoita, että ääni kuuluisi asuntoon tällä tasolla: moduuli, julkisivu, etäisyys, käyttöteho ja mittaustapa vaikuttavat havaittuun ääneen.
Desibeli on logaritminen asteikko. Noin 10 dB:n nousu koetaan yleensä suunnilleen äänenvoimakkuuden kaksinkertaistumisena. Siksi 22 ja 42 dB eivät ole vain hieman erilaisia käyttötilanteita.
Kun laite jätetään päälle
Tasainen ylläpito on eri asia kuin jatkuva täysteho.
Oikein mitoitettu invertterilaite säätää kompressorin ja puhaltimen tehoa huoneiston lämpökuorman mukaan. Tavoitteena on pitkä, tasainen ja vähätehoinen käynti jatkuvan päälle–pois-kytkennän sijaan.
Käynnistys ja nopea lämpötilan muutos
Laite nostaa tehoa. Ilmavirta, ääni ja hetkellinen sähkönkulutus ovat tavallista suurempia.
Tavoitelämpötilan ylläpito
Teho laskee. Sisäyksiköstä kuuluu yleensä tasainen, kevyt ilmavirta ja kompressori käy osateholla tai pysähtyy hetkittäin tarpeen mukaan.
Olosuhteen muuttuessa
Aurinko, ruoanlaitto, avoin ovi tai pakkasen kiristyminen nostaa tehoa tilapäisesti. Lämmityksellä ulkoyksikön sulatusjakso voi muuttaa ääntä hetkeksi.
Kulutus ja eurot
Käytännön esimerkkejä yhdelle asunnolle
Laskelmissa sähkön kokonaishinta on 0,20 €/kWh sisältäen energian, siirron ja verot. Kiinteitä kuukausimaksuja ei lasketa mukaan.
noin 20–80 € kesässä
Motivan mukaan yhden ilmalämpöpumpun viilennys kuluttaa yleensä noin 100–400 kWh vuodessa. Todellinen kulutus riippuu erityisesti helteistä, tavoitelämpötilasta ja asunnon lämpökuormasta.noin 0,22 € / vrk
noin 6,60 € / 30 vrk
noin 667–732 kWh sähköä
noin 133–146 €
Näin arvio muodostuuViilennyksen sähkö ≈ tarvittu viilennysenergia ÷ SEER. Lämmityksen sähkö ≈ tuotettu lämpöenergia ÷ SCOP. Eurot = sähkönkulutus × oma sähkön kokonaishinta.
Arvio muuttuu asunnon koon ja sijainnin, ulkolämpötilan, aurinkokuorman, tavoitelämpötilan, ilmavirran, suodattimien kunnon, ovien ja ikkunoiden käytön sekä lopullisen laitemallin mukaan. Kohdekohtainen arvio tehdään rakennuksen lähtötiedoilla.
Laskennan ja vertailujen taustaa:Motiva: kodin viilennysMotiva: asuinkerrostalojen käyttötavatNIDCD: äänen voimakkuusU.S. DOE: lämpöpumppujen osatehokäyttö
Suunnittelussa varmistettavat asiat
Tekninen aineisto rakennetaan lupaa, toteutusta ja käyttöä varten.
Ennakkokeskustelu rakennusvalvonnan kanssa auttaa kohdistamaan suunnittelun oikein. Tarvittavan aineiston laajuus riippuu rakennuksesta ja valitusta toteutusmallista.
Julkisivu ja kaupunkikuva
Elementtien sijoitus, rytmi, väri ja sovitus rakennuksen arkkitehtuuriin.
Kiinnitys ja rakenteet
Kuormat, kiinnitystapa sekä tarvittavat rakenne- ja detaljisuunnitelmat.
Ääni ja kondenssivesi
Laitteiden sijoitus, käyttötilanteet, äänitasot ja kondenssiveden hallittu johtaminen.
Lämmitys ja kylmäaine
Lämpöpumpputekniikka, turvallinen toteutus, kylmäaine ja huollettavuus.
Läpiviennit ja reitit
Putkitukset, kaapeloinnit, palokatkot ja huoneistojen sisäpuoliset ratkaisut.
Huolto ja ylläpito
Huoltoreitit, tarkastettavuus, laitevaihdot ja vastuunjako käytön aikana.
Kohdekohtainen tekninen aineisto
Suunnitelmat eivät jää irrallisiksi liitteiksi.
Termix-projektipalvelut kokoaa tekniset lähtötiedot, suunnittelualat, lupavaatimukset ja toteutuksen päätöksenteon tueksi.
Julkisivu- ja sijoitusperiaateModuulien rytmi, väri, mitoitus ja näkymät.
Rakenne- ja kiinnitysratkaisutKuormat, detaljit ja rakennetyypit.
Ääni-, kondenssi- ja reittisuunnitteluTeknisen toimivuuden ja asumisolosuhteiden varmistaminen.
Huolto- ja vastuurajauksetKäytön aikaiset tarkastukset, huolto ja laitevaihdot.
Teknisestä tiedosta toteuttamiskelpoiseksi hankkeeksi
Hankestartti kokoaa lähtötiedot ennen raskasta suunnittelua.
Jos tavoitteet, laajuus tai lupa-asiat ovat vielä avoinna, Talotekniikan Hankestartti auttaa muodostamaan päätöskelpoisen seuraavan vaiheen.
Tarvitsetko kohdekohtaiset tekniset tiedot?
Lähetä rakennuksen osoite ja perustiedot.
Arvioimme alustavasti järjestelmän soveltuvuuden, tarvittavat selvitykset ja tarkoituksenmukaisen etenemistavan.