Uudistettu energiatehokkuusdirektiivi ohjaa rakennuksia kohti pienempää energiankulutusta
EU:n uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on tärkeä osa rakennuskannan energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Direktiivi tuli voimaan 28. toukokuuta 2024, ja sen pitkän aikavälin tavoitteena on päästötön rakennuskanta Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä.
Direktiivi vaikuttaa sekä uudisrakentamiseen että olemassa olevan rakennuskannan kehittämiseen. Käytännön vaatimukset tarkentuvat jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä.
Uusien rakennusten on oltava päästöttömiä
Direktiivin mukaan uusien julkisten rakennusten tulee olla päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen. Kaikkia uusia rakennuksia koskeva tavoite tulee voimaan vuodesta 2030 alkaen.
Päästöttömän rakennuksen tulee olla erittäin energiatehokas, ja sen käytönaikainen energiantarve pyritään kattamaan mahdollisimman pitkälle uusiutuvalla tai muulla vähäpäästöisellä energialla.
Myös nykyisen rakennuskannan energiankulutusta vähennetään
Direktiivin tavoitteena ei ole ainoastaan uusien rakennusten energiatehokkuus. Suuri osa vuoden 2050 rakennuskannasta on jo olemassa, minkä vuoksi myös nykyisiä rakennuksia on parannettava.
Asuinrakennuskannan keskimääräistä primäärienergiankulutusta on tarkoitus vähentää jäsenmaissa 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Jäsenmaat voivat kuitenkin päättää kansallisista keinoista ja siitä, mihin rakennuksiin toimenpiteitä kohdistetaan. Vähintään 55 prosenttia säästöstä tulee saavuttaa energiatehokkuudeltaan heikoimpien asuinrakennusten parannuksilla.
Muille kuin asuinrakennuksille asetetaan vaiheittaisia vähimmäisvaatimuksia. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuudeltaan heikoimman 16 prosentin tasoa vuoteen 2030 ja heikoimman 26 prosentin tasoa vuoteen 2033 mennessä.
Mitä direktiivi tarkoittaa suomalaiselle kiinteistönomistajalle?
Energiatehokkuusdirektiivi vahvistaa kehityssuuntaa, jossa rakennusten energiankulutukseen, lämmitysratkaisuihin ja teknisten järjestelmien toimintaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Tavoitteiden saavuttamiseksi tullaan mahdollisesti kehittämään yhä enemmän myös taloudellisia kannustimia esimerkiksi energiankulutukseen liittyvän verotuksen muodossa. Kiinteistönomistajien kannattaakin aloittaa valmistautuminen ajoissa ja tehdä suunnitelmat parannuksien toteuttamiseksi osana muuta korjaussuunnittelua. Ajoissa oleminen kannattaa, jotta toimintasuunnitelmat ovat valmiina ennen, kuin kysynnän kasvu nostaa ratkaisujen hintoja.
Energiankulutuksen pienentäminen on samalla kannattava investointi. Se voi vähentää kiinteistön käyttökustannuksia, parantaa sisäolosuhteita ja tukea rakennuksen arvon säilymistä. Kun vaihtoehtoja selvitetään ajoissa, ratkaisuja voidaan vertailla rauhassa ja investoinnit toteuttaa taloudellisesti järkevimmällä tavalla.
Ensimmäinen askel on usein kiinteistön nykytilanteen kartoittaminen. Kiinteistönomistajan kannattaa selvittää ainakin:
- rakennuksen nykyinen energiankulutus ja sen kehitys
- energiatodistuksen tiedot ja mahdolliset parannuskohteet
- lämmitysjärjestelmän kunto ja tehokkuus
- ilmanvaihdon ja kiinteistöautomaation toiminta
- lähivuosien korjaustarpeet
- rakennukseen soveltuvat lämpöpumppu-, aurinkoenergia- ja optimointiratkaisut.
Mitä aikaisemmin mahdollisuudet tunnistetaan, sitä helpompi energiatehokkuustoimet on yhdistää tuleviin remontteihin ja taloyhtiön pitkän aikavälin suunnitelmiin. Nykytilanteen kartoitus antaa päätöksenteolle konkreettisen pohjan ja auttaa löytämään toimenpiteet, joilla saavutetaan juuri kyseisessä kiinteistössä paras hyöty.
Energiaremontti kannattaa suunnitella kokonaisuutena
Energiaremontin tarkoituksena ei ole vain täyttää mahdollisia tulevia vaatimuksia. Oikein suunniteltu kokonaisuus voi pienentää energiankulutusta, parantaa sisäolosuhteita ja helpottaa kiinteistön tulevien kustannusten hallintaa.
Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi lämmitysjärjestelmään, lämpöpumppuihin, aurinkoenergiaan, ilmanvaihtoon tai kiinteistöautomaatioon.
Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan sovi kaikkiin rakennuksiin. Säästöpotentiaali, investointikustannus ja takaisinmaksuaika on laskettava aina kohdekohtaisesti. Arvioinnissa kannattaa huomioida myös rakennuksen muut tulevat korjaukset, jotta eri toimenpiteet voidaan ajoittaa järkevästi.
Termix-järjestelmä osana energiatehokkuuden kehittämistä
Termix-järjestelmä on taloyhtiöille suunniteltu kokonaisuus, johon voidaan yhdistää lämpöpumput, asuntokohtainen viilennys, aurinkoenergia sekä energiankäytön seuranta ja optimointi.
Järjestelmällä voidaan tukea rakennuksen lämmitystä, parantaa kesäajan asumismukavuutta viilennyksen avulla ja vähentää ostoenergian tarvetta. Järjestelmä on erinomainen ratkaisu niille, jotka haluavat vähentää energiankulutusta ja samalla parantaa asumismukavuutta. Ratkaisu tarjoaa etuja, jotka vastaavat Euroopan energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Järjestelmä pienentää merkittävästi kiinteistön energiankulutusta, jonka ansiosta se maksaa itsensä takaisin jopa 6-8 vuodessa.
Termix-järjestelmä suunnitellaan aina kiinteistön tekniikan, rakenteiden ja tavoitteiden mukaisesti optimoiduksi kokonaisuudeksi.
Energiatehokkuuden kehittäminen alkaa nykytilanteen selvittämisestä
Kiinteistön energiatehokkuutta ei tarvitse kehittää yhdellä kertaa. Olennaista on tunnistaa ajoissa nykytilanne, tulevat tarpeet ja ne toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa paras kokonaisratkaisu.
Nyt onkin hyvä aika aloittaa selvittämään, millaisia energiansäästö- ja viilennysratkaisuja omaan kiinteistöön voidaan toteuttaa ja millaisia vaikutuksia niillä voisi olla energiankulutukseen, asumismukavuuteen ja tuleviin kustannuksiin.
Autamme taloyhtiöitä ja kiinteistönomistajia arvioimaan rakennukseen soveltuvia energiatehokkuus- ja viilennysratkaisuja. Toteutamme säännöllisesti maksuttomia esittelyjä eri energiatehokkuutta parantavista ratkaisuista taloyhtiöille sekä isännöitsijöille. Ota yhteyttä, niin keskustellaan kohteen lähtötilanteesta ja etenemisvaihtoehdoista lisää.
